Tuotatko tai hyväksytkö sisältöä omiin kanaviisi?

Eli uutiskirjeisiin, verkkosivuille, artikkeleihin, blogeihin, sosiaalisiin medioihin, testimonialeihin, oppaisiin tai johonkin muuhun formaattiin?

Useimmat yritykset tuottavat sisältöä ja laittavat siihen paljon resursseja, mutta miten tehokasta se on? Oletko varma, että potentiaaliset asiakkaat löytävät sisältösi? Että hakukoneet nostavat sen hyvin hakutuloksiin ja että se sisältää asiakkaan näkökulmasta kiinnostavaa asiaa?

Alla näkemyksiäni siitä, mistä tunnistat hyvän sisällön.

Ja tässä syitä miksi nämä vinkit kannattaa lukea

Tässä on napakassa muodossa tärkeimmät asiat, joihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota olitpa sitten sisällön tuottajan tai sisällön ostajan roolissa.

Lukemalla vinkit

→ ymmärrät paremmin mitä on tärkeää sisällöntuotannossa
→ pystyt parantamaan yrityksesi löydettävyyttä verkossa
→ saat ajatuksia oman sisällön tuotannon parantamiseen

Käydäänpä hiukan läpi millainen on tehokas sisältö

Tästä pääset suurempaan kuvaan.

1) SISÄLLÖN KOTI

Onko sisällölläsi koti?

Omat mediat, joita sinä hallinnoit, joista sinä päätät ja joita sinä voit hyödyntää mielin määrin miten parhaaksi näet, on tärkein asia.

Voihan olla, että mielestäsi Facebook-sivut riittävät yrityksellesi, koska tehän kerrotte kaikesta toiminnastanne siellä, mutta kokonaishallinta puuttuu. Ja se on paha juttu. Jotakin saattaa tapahtua ja kaikki sisältö häviää. Joku saattaa häiriköidä kanavalla ja luoda todella huonoa tunnelmaa.

Some-kanavat ovat hienoja kanavia, mutta ne eivät yksin riitä.

Tarvitset

→ kotisivun, johon voit luoda sisältöäsi. Palvelutarjonnan esittelysivut eivät yksistään riitä.
→ hyvän sähköpostilistan kiinnostuneista asiakkaista ja järjestelmän jolla lähestyt heitä.

TEE ainakin tämä:

Luo kotisivulle tilaa, johon voit luoda mielenkiintoista, asiakasta palvelevaa sisältöä ja johon voit eri sisällöistä ja kanavista linkata.

2) KOHDERYHMÄKESKEISYYS

Onko sisältösi kohdistettu tietylle kohderyhmille?

Onko sisältösi todellakin asiakaskeskeistä? Sen on tarkoitus ratkaista asiakkaasi ongelmia. Tekeekö se sitä? Vai pyrkiikö sisältö ennemminkin ratkaisemaan sinun ongelmiasi?
Onko sisältö asiakkaan näkökulmasta

→ relevanttia
→ opettavaista
→ hyödyllistä
→ arvokasta
→ palvelevaa

Jotta voit tuottaa sisältöä, joka on kaikkia näitä asioita, sinun on tunnettava kohderyhmäsi. Ihmisillä on erilaisia tarpeita ja haasteita ja siksi sisällön pitää olla fokusoitua. Eli erilaisille kohderyhmille on tuotettava erilaista sisältöä. Jos sisältö on liian yleistä = kaikille kaikkia, se ei kiinnosta ketään. Eikä sitä verkosta löydä kukaan, koska sisältö siinä tapauksessa on otsikoitu yleismalkaisesti eli hakukonenäkyvyys on huono.

TEE ainakin tämä:

Haastattele muutamia asiakasryhmääsi kuuluvia henkilöitä ja kysy heiltä, mitkä heidän sinun alaasi liittyen suurimmat haasteet ja tarpeet ovat. Sen jälkeen luot sisältöä, joka vastaa heidän kysymyksiin, et sisältöä, joka lähtee sinun tarpeistasi.

3) TAVOITTEELLISUUS

Olethan asettanut sisällölle tavoitteet – ilman niitä et voi mitata

Tiedätkö mitä halua saada aikaiseksi?

Haluatko rakentaa luottamusta, asiantuntijuutta? Vai haluatko ensisijaisesti, että saat löydettävyytesi paranee hakukonetuloksissa? Onko tavoitteesi ehkä innostaa ihmisiä ottamaan osaa johonkin tapahtumaan? Tai kasvattaa lojaalisuutta?

Tavoitteiden valossa sisältö luodaan. Ja tavoitteisiin peilaten mittaat miten hyvin olet onnistunut. Ja mittareitahan on paljon: kävijöiden määrän kasvusta, sisältöjen parissa käytettyyn aikaan ja kontaktitietojen saamisesta uusintaostoihin.

TEE ainakin tämä:

Seuraavan kerran kun päätät toteuttaa jotakin sisältöä, esimerkiksi blogi-kirjoituksen, mieti mitä haluat asiakkaan tekevän tai ajattelevan luettuaan postauksesi ja aseta tavoite tälle yhdelle toimenpiteelle.

4) UNIIKKIUS

Onhan sisältö uniikkia? Ja kiinnostavaa kohderyhmän näkökulmasta?

Uniikin sisällön tuottaminen on työlästä. Paljon helpompi olisi kopioida asioita. Mutta jotta sisältö olisi hyödyllistä ja se nostaisi juuri sinun sisällön näkyvyyttä verkossa, sen on oltava sellaista, jota eivät monet muut tuota. Kannattaa välttää yleisiä aiheita, jos ei niihin ole mitään lisättävää. Laatu on tärkeämpää kuin määrä.

Tutkimusten mukaan esim. tutkimukset vaikuttavat kohderyhmän ostopäätöksiin melkein yhtä paljon kuin suositukset ja enemmän kun mitkään muut toimenpiteet.

Keskustelua käydään vilkkaasti sisällön määrästä versus sisällön laadusta. Ne yritykset, jotka luovat usein sisältöä saavat tutkimusten mukaan paljon enemmän liikennettä verkkosivuilleen.

Sisältöä pitää myös luoda ostajan matkan eri vaiheisiin. Matkan alussa kohderyhmä kaipaa toisenlaista sisältöä kuin matkan lopussa.

Mutta toisaalta huonoa sisältöä ei kannata toteuttaa – se rapisuttaa imagoa ja asiantuntijamielikuvaa, eikä oikeasti toimi.

TEE ainakin tämä:

Mieti mistä aiheista sinä tiedät paljon. Se saa mielellään olla sellainen aihe, josta eivät muut tiedä paljon tai josta ei verkosta löydy kovin paljon sisältöä. Mieti sen jälkeen miten voisit luoda siitä asiakasta palvelevaa sisältöä. Sopiva ajankohta sisällön toteuttamiselle tulee kyllä.

5) VERKKONÄKYVYYS

Löytävätkö hakukoneet sisältösi?

Hyvä sisältö pitää myös optimoida, muuten hakukoneet eivät löydä sisältöäsi.

Tiedäthän varmasti mitkä ovat yrityksesi oikeat avainsanat? Onhan verkkosivustosi eri sivuilla juuri sen sisällön avainsanat titlessä, meta descriptionissa, linkeissä ja otsikoissa? Onhan avainsanojasi käytetty myös some-kanavien sisällöissä?

Avainsanojen selvittelyyn voit hyödyntää erilaisia työkaluja, joista kerroin edellisissä Vinkeissä, kohdassa A 1. Välillä on myös käytettävä ihan maksettua mainontaa, esim. AdWords -mainontaa, ohjaamaan kohderyhmää sisältöjesi pariin.

Google arvottaa myös pitkää sisältöä enemmän kuin lyhyttä, joten älä pelkää pitkää formaattia.

TEE ainakin tämä:

Päätä mitkä avainsanat ovat yrityksellesi tärkeät ja varmista, että sisältöä tekevät henkilöt hyödyntävät niitä.

6) LUETTAVUUS

Onko sisältö hyvin kirjoitettu ja helppo sisäistää?

Suurin osa ihmisistä skannaavat näyttöpäätteellä lukemansa sisällöt.

Jotta lukijalle jää skannaamisesta jotakin mieleen, on sisältö tarjottava sellaisessa muodossa, että se on helppo sisäistää. Selkeät pääotsikot, sisältöä ryhmittävät väliotsikot, silmäiltävyyttä parantavat listat, ja havainnollistavat kuvat auttavat ihmisiä nopeasti ymmärtämään mistä on kyse. Käytä mieluummin pistettä kuin pilkkua, lyhyet lauseet ja kappaleet yksinkertaistavat asioita.

Jos sisältösi on pitkää proosapötköä, ihmiset väsyvät nopeasti ja viestisi jää ymmärtämättä.

TEE ainakin tämä:

Käy läpi verkkosivusi tärkeimmät sivut ja korjaa tai ehdota korjauksia niille sivuille, joiden luettavuudessa on parantamisen varaa.

7) TOIMINNALLISUUS

Johtaako sisältösi toimintaan?

Useasti sisällöllä on selkeä tavoite saada kohderyhmä toimimaan jollakin tavalla. Jos teet todella paljon töitä sisältösi kanssa ja se ei kuitenkaan johda asiakasta ostotunnelissa eteenpäin, niin jokin on pielessä.

Miten saisit heidät vastaamaan tavoitteeseesi Esim. tilaamaan uutiskirjeesi? Lataamaan oppaasi? Eivätkö he tiedä miten pääsisivät eteenpäin? Vai eivätkö he ymmärrä asiasta riittävästi? Eivätkö he huomaa tavoitettasi?

Millä voisit heitä motivoida? Kehotatko heitä? Onko sinulla selkeät Call-to-action –nappulat? Kerrotko laskeutumissivuillasi hyödyistä? Tarjoatko linkkien kautta lisätietoa? Voiko sisältöä kommentoida?

TEE ainakin tämä:

Käy läpi verkkosivustonne ja selvitä löytyykö jokaisen sisällön yhteydessä selkeä polku vierailijalle – joka auttaa häntä selvittämään itselleen mitä hän pitää tehdä ja minne hänen pitää mennä.

8) JAETTAVUUS

Miten saisit sisältöäsi jakoon?

Eri ihmiset tutustuvat sisältöihin eri tavoilla. Jotkut haluavat lukea pitkää ja toiset lyhyttä. Toiset ymmärtävät kuvia, toiset haluavat pod casteja.

Varmista, että suurella vaivalla tuottamasi sisältö adaptoidaan myös muihin formaatteihin. Asiakastestimonialista voi tehdä videon, blogista voi tehdä Slide Share –esityksen jne.

Kohderyhmät myös seuraavat kanavia eri tavalla. Jotkut tavoitetaan some-kanavien kautta, suurin osa kuitenkin ilmoittaa jakavansa sisältöä sähköpostin kautta. Some-nappulat ja meilimahdollisuus sisältöjen yhteydessä auttaa ihmisiä jakamaan sisältöjä.

Lyhyet ytimekkäät twittauslauseet hashtageineen innostavat jakamaan. Kehotukset jakamiseen lisäävät jakamista merkittävästi. Lisää vinkkejä sisältöjen jakamiseen löydät aikaisemmista Viestinnän Vinkeistä.

TEE ainakin tämä:

Tarkista omista kanavistasi miten helppoa sisältöjänne on jakaa. Jos se ei ole helppoa, mieti mitä ja kuka voisi asialle tehdä jotakin.

Sisältöstrategi ja viestintäkonsultti Lena Halén, Contenta Oy

Lena suunittelee ja toteuttaa markkinoinnin- ja mediavaikuttamisen toimenpiteitä eri alojen yrityksille. Hän on kouluttanut hyvän sisällön merkityksestä ja sen tuotannosta lukuisissa organisaatioissa vuodesta 2004.