Patsas, Jossa Oikeuden Jumalatar Pitelee Vaakaa.

Saavutettavuuden valvonta

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta edellyttää tietyiltä toimijoilta saavutettavuuden toteutumista. Ja kun laki jotain edellyttää, niin kyllä sitä pitää jotenkin valvoakin. Mutta kuka sen tekee ja miten?

Saavutettavuuden tila

Monet organisaatiot ovat oma-aloitteisesti ottaneet tehtäväkseen varmistaa oman digitaalisen palvelunsa saavutettavuuden. Siirtymäajatkin ovat jo ohi kaikelta muulta paitsi mobiilisovelluksilta, joilla on vielä jäljellä jokunen kuukausi. Näiden osalta siirtymäaika päättyy juhannuksen alla 23.6.2021.

Korona-ajan ilmiönä on korostunut erilaiset etäyhteydet ja sitä myötä varmasti myös kaikki muutkin palveluiden digitaaliset muodot. Asiakaspalvelu kasvotusten on vähentynyt ja käyttäjät ovat myös aiempaa enemmän alkaneet käyttää verkkopalveluita hyväkseen.

Tämä on varmaankin myös ohjannut palveluiden tarjoajia itseään kiinnittämään huomiota saavutettavuuden toteutumiseen.

Miten saavutettavuutta valvotaan

omavalvonta

Yleisin valvontatapa lienee edelleen omaehtoinen valvonta – digitaalisen palvelun tarjoaja tutkii itse palvelunsa saavutettavuuden tilan ja korjaa puutteet. Tämä tapahtuu luonnostaan jo sitäkin kautta, että lain velvoittamien organisaatioiden on lisättävä sivuilleen saavutettavuusseloste, jota ei voi tehdä tutkimatta ensin saavutettavuuden tilaa.

kansalaisvalvonta

Seuraavaksi yleisin valvonnan muoto on varmaankin palvelun käyttäjien suorittama valvonta. Kutsun tätä kansalaisvalvonnaksi, jossa aktiiviset käyttäjät ilmoittavat palvelun tarjoajalle havaitsemistaan puutteista. Kyse on ehkä useimmin siitä, että käyttäjä ei ole saanut itse tarvitsemaansa informaatiota sivustolta ja huomauttaa siitä palvelun tarjoajalle.

Mikäli käyttäjä ei ole tyytyväinen saamaansa vastaukseen tai informaatioon voi hän edelleen tehdä kantelun Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Ja valvonta pelaa.

viranomaisvalvonta

Suomessa saavutettavuuden valvonta on Etelä-Suomen aluehallintoviraston tehtävä, joka suorittaa tätä tehtävää EU:n komission ohjeiden mukaisesti. Kuten reilua on, ei lain voimaan tultua heti ensimmäiseksi aloitettu aktiivista tutkintaa vaan organisaatioilla on ollut aikaa järjestää saavutettavuuden valvonta ja omat palvelunsa lain edellyttämälle tasolle. Nyt se “armonaika” alkaa olla ohi ja myös aktiivinen viranomaisvalonta alkaa.

Suomessa valvontaa tehdään sekä automaattisesti että manuaalisella testauksella. Valvonnasta kerrotaan kyllä valvonnan kohteelle avoimesti ja uskon, että valvonta tehdään hyvässä hengessä ja varsinkin hyvässä tarkoituksessa. Se, mihin palveluihin valvonta kulloinkin kohdistetaan, valitaan yhteistyössä AVI:n ja mm. eri vammaisjärjestöjen kanssa.

Kannattaa siis huomata, että valvontaa oikeasti tehdään.

Mitä voi tehdä itse saavutettavuuden edistämiseksi

Mikäli kuulut lain velvoitteiden piiriin niin tarkista ehdottomasti digitaalisen palvelusi saavutettavuuden toteutuminen. Vaikka et kuuluisi lain piiriin, on saavutettavuuden toteutumisesta kuitenkin ainoastaan hyötyä, joten – vähintäänkin tarkista digitaalisen palvelusi saavutettavuuden toteutuminen.

Huomaat varmaan kuvion; kuulut sitten lain velvoitteiden piiriin tai et, niin kannattaa ensimmäiseksi ainakin tutkia miten saavutettava se oma palvelu onkaan.

Saavutettavuudessa kyse on usein pienistä asioista; oikeista asenteita ja työmenetelmistä sisällöntuotannossa. Ei saavutettavuuden toteutuminen edellytä aina merkittäviä lisätöitä tai teknisiä korjauksia. Toki sellaisiakin tarvitaan mutta tilanteen korjaaminen alkaa tutkimisesta ja havaintoihin reagoimisella.

Saavutettavuustestaus, Corellia tekee

Me täällä Corelliassa teemme myös auditointeja sivustojen saavutettavuuteen. Auditoinnin tuloksena syntyy yksityiskohtainen raportti saavutettavuushavainnoista korjausehdotuksineen.

Ellet halua teettää sivustosi testausta meillä, voit aina opetella tutkimaan saavutettavuuden toteutumista itsekin. Siinäkin voimme olla avuksi. Tutustu vaikkapa kurssiimme: Saavutettavuuden arviointi omatoimisesti

Kari Selovuo

Kari Selovuo

Kari on Corellian saavutettavuus ja web-tekniikoiden asiantuntija. Karin kiinnostuksen ja koulutusten aiheina on mm. Verkon tekniikat (HTML, CSS ja JavaScript), WordPress julkaisujärjestelmä ja sen käyttö, websuunnittelu, käytettävyys ja saavutettavuus verkossa.

Kari on IAAP (International Association of Accessibility Professionals) jäsen ja sertifioitunut saavutettavuusasiantuntija CPWA (CPACC + WAS)