Corellialla on uusi osoite! Löydät meidät syyskuun alusta lähtien osoitteesta Kalevankatu 9, 00100 Helsinki, Hotelli Tornin kanssa samassa korttelissa. 

Tiedustelut myynti@corellia.fi tai 040 7070 202

 

Saavutettavuusseloste ei vapauta vastuusta

Saavutettavuusseloste on sivuston saavutettavuuden tilasta kertova dokumentti, jonka olennaisena sisältönä on mm. kertoa miten saavutettavuus sivustolla toteutuu, miksi sisältö ei ole saavutettavaa, tarjolla olevat saavutettavat vaihtoehdot, miten ilmoittaa ei-saavutettavasta sisällöstä ja pyytää sisältöä saavutettavassa muodossa sekä ohjeet ja yhteystiedot täytäntöönpanomenettelyyn, johon voi turvautua.

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 9§:ssä säädetään saavutettavuusselosteesta. Lain mukaan palveluntarjoajan on ylläpidettävä saavutettavuusselostetta, jonka on sisällettävä ainakin:

  • selvitys siitä, mitkä palveluntarjoajan digitaalisen palvelun sisällön osat eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia ja perustelut saavutettavuusvaatimuksista poikkeamiselle;
  • ohjeet siitä, miten palvelun käyttäjä voi saada digitaalisen palvelun sisältämät tiedot tai palvelun vaihtoehtoisella tavalla, jos palvelu tai sen osa ei ole käyttäjälle saavutettavassa muodossa;
  • palveluntarjoajan sähköinen yhteystieto, johon palvelun käyttäjä voi lähettää saavutettavuuspalautteet;
  • linkki valvontaviranomaisen verkkosivustolle, jossa palvelun käyttäjä voi tehdä saavutettavuuskantelun tai -selvityspyynnön.

 Saavutettavuusseloste ei siis tee sisällöstä saavutettavaa mutta kertoo siitä, miten saavutettavuus toteutuu ja miten voi toimia.

Seloste on pakollinen sivustoille, joita saavutettavuusvaatimukset koskevat.

Joskus, oikeastaan valitettavan usein, on kuitenkin tilanteita, joissa sivuston kaikki sisältö ja toiminnallisuus ei ole saavutettavaa. Tällöin sivuston omistaja on velvollinen korjaamaan tiedossaan olevat puutteet. Eli pelkkä puutteiden listaaminen selosteessa ei vapauta vastuusta toteuttaa sivusto saavutettavana. Puutteiden kertominen selosteessa on silti hyödyllistä.

Kertomalla tunnetut puutteet voidaan ainakin vähentää tarpeettomia ilmoituksia käyttäjien havainnoista. Selosteessa voidaan myös kertoa mahdollisista korjauksista sekä puutteiden syistä. Ilmaistaan siis, että ollaan tietoisia puutteista ja niiden syistä.

Eritasoisia puutteita

Suuri osa saavutettavuuden puutteista on korjattavissa helpostikin sisällön ja ulkoasun muotoiluilla mutta osa puutteista aiheutuu käytetyn julkaisujärjestelmän ominaisuuksista, joihin sivuston ylläpitäjällä ei välttämättä ole mahdollisuutta vaikuttaa. Mitä sitten tapahtuu?

Maailma ei ole valmis näiltä osin, eikä monelta muultakaan. Verkkojulkaisuissa on monen laatuista sisältöä, jota kaikkia ei voida kohtuudella saada muunnettua saavutettavaksi. Tällöin on syytä tarjota sama informaatio vaihtoehtoisessa muodossa. Yksinkertaisimmillaan kuva ja sitä kuvaava vaihtoehtoinen teksti. Aina tämäkään ei ole mahdollista.

Mitä tehdä, jos käytetty julkaisujärjestelmä eli koko sivuston pohjana oleva tekniikka ei joltain osin ole saavutettava. Mahdollinen puute ei ole sivuston ylläpitäjän korjattavissa eikä sen paremmin kenenkään muunkaan kuin järjestelmän toimittajan. Ainoa korjausvaihtoehto olisi vaihtaa koko julkaisujärjestelmä mikä olisi kohtuuton vaatimus ottaen huomioon, että aina ei ole takeita, että tarjolla olisi edes samat toiminnalliset vaatimukset täyttävä paremmin saavutettava alusta.

Kaikki viat eivät ole korjattavissa.

Tästä päästäänkin tämä artikkelin varsinaiseen pointtiin. Miten kirjataan saavutettavuusselosteeseen puutteet, joita ei voida korjata ja mikä on näiden merkitys.

Ensimmäiseksi muistutan, että kaikki mahdolliset puutteet kirjataan ja kerrotaan avoimesti saavutettavuusselosteessa. Havaittujen puutteiden salailu ei ole vaihtoehto.

Miten valvova viranomainen sitten tulkitsee tällaisia puutteita? Sen linjanvedon tekee AVI. Itse en voi kuin olettaa, että AVI tulkinnoissaan huomioi saavutettavuuspuutteiden taustalla olevat syyt.

Se, että puute on tiedossa ja kirjattu selosteeseen ei siis ole ”vapaudu vankilasta -kortti” vaan itseasiassa voi toimia jopa päinvastoin. Mikäli puute on tiedossa, mutta sille ei ole tehty mitään, on tavallaan raskauttavaa. Se, että puute on tiedossa, mutta sille ei tehdä mitään voi viranomaisen asiaan mahdollisesti puuttuessa vaikuttaa negatiivisesti – olla osoitus sivuson omistajan välinpitämättömästä suhtautumisesta. Tai sitten ei, sen ratkaisee tapauskohtaisesti AVI. Joka tapauksessa kannattaa varautua osoittamaan puutteen laatu ja sen syyt perusteluineen.

Käytännössä peräänkuulutan sivustojen ylläpitäjiltä vastuuta ja aktiivisuutta puutteiden poistamiseen ja vastuullisten teknisten ratkaisujen toteuttamiseen samoin kuin lain valvontaviranomaiselle kohtuullisuutta ja ymmärrystä teknisistä vaatimuksista.

Saavutettavuus ei ole mustavalkoista – myöskään lain tulkinta ei saisi olla.

Päivän opetus

Kaikki puutteet tulee kertoa saavutettavuusselosteessa. Mutta se, että puute on kirjattu selosteeseen ei tarkoita, etteikö sille tarvitsisi enää tehdä mitään. Havaitut puutteet on pyrittävä korjaamaan kohtuullisessa ajassa. Ne järjestelmän puutteet, joihin ylläpitäjä ei voi vaikuttaa ovat viranomaistulkinnan varassa. Aika näyttää millaiseksi linjanveto muodostuu kun tällaisia puutteita tulee saavutettavuuskanteluin ratkaistavaksi.