Mikroskooppi Vieressä Kari Selovuon Kuva.

Saavutettavuustestaus – Mitä siihen kuuluu

Saavutettavuus ei näy päällepäin! Aivan kuten saavutettavuuden tarvekaan ei näy päällepäin.

Jos haluat tietää, onko sivustosi saavutettava, on se testattava! Eikä siihen riitä vilkaisu tai selaimeen asennettava laajennos tai kehittäjätyökalujen näkymä antama pisteytys.  Toki ne antavat suuntaa mutta eivät kerro kuin pintapuolisen raapaisun sivustosta. Saavutettavuuden vaatimuksista alle kolmannes on tutkittavissa ohjelmallisesti. Loput on testattava manuaalisesti.

Suurta osaa ei ohjelmallisesti voi tarkastaa ja osa kertoo vain osatotuuden. Esimerkiksi ohjelmallisesti voidaan kyllä tunnistaa, onko kuvalle annettu vaihtoehtoinen sisältö – alt-teksti. Sen sijaan ohjelmallinen testaus ei osaa kertoa:

  • Onko alt-teksti kyseisessä tapauksessa yleensä tarpeen
  • Onko alt-teksti sisällöltään oikea ja tarkoituksenmukainen

Tai esimerkiksi kaikkien tietämä värikontrasti. Automaattinen testaus voi todeta, että kontrasti on riittävä eikä ilmaise virhettä, vaikka teksti ei tosiasiallisesti erotu. Tämä voi johtua esim. siitä, että käytetty kirjasin on tyypiltään vaikeaselkoinen, kirjainkoko on liian pieni tai tyyleissä ”font-weight” on liian alhainen.

Esimerkin kaltaiset asiat on aina ihmisen tarkastettava ja arvioitava.

Eivätkä nämä ole ainoat ihmisen harkintaa edellyttävät tarkastuksen kohteet. Sisällön ymmärrettävyyttä, esitysjärjestystä ja kielen selkeyttä tai vaikkapa näppäimistöllä liikkumisen järjestyksen loogisuutta ei ohjelmakoodi tarkista.

Mitä saavutettavuustestauksessa tutkitaan

Täysin kattavaa listaa tuskin osaan tähän luetella eikä se liene tarpeenkaan. Haluan kuitenkin kertoa mitä Corellia suorittamissa saavutettavuustestauksissa tapahtuu ja mitä testauksessa teemme.

Laitteet ja ohjelmaversiot

Sivuston tulee olla saavutettava kaikilla yleisimmillä laitetyypeillä, käyttöjärjestelmillä, selaimilla ja avustavilla tekniikoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimme aina sivuston sekä tietokoneilla että mobiililaitteilla. Testauksessa käytetään kaikkia soveltuvia ohelmia ja niiden kombinaatioita. Eli mm.

  • Desktop koneilla Windows ja Mac OS käyttöjärjestelmillä (tiedän kyllä, että Linuxilla emme testaa. Olen Linux käyttäjä mutta sitä emme ole testauksiin sisällyttäneet.)
  • Yleisimmillä selaimilla: Microsoft Edge, Firefox, Google Chrome ja Safari
  • Avustavat tekniikat ruudunlukuohjelmilla:
    • Windows + JAWS
    • Windows + NVDA
    • Mac OS + VoiceOver
  • Käyttöjärjestelmien helppokäyttöisyysominaisuuksilla mm. korkean kontrastin tila, käänteiset värit, sisällön zoomaus ym.
  • Mobiililaitteilla: iOS ja Android + selaimet
  • Ruudunlukijat: iOS + VoiceOver ja Android + Talkback

Jo edellä oleva lista kertoo aika paljon siitä, kuinka monin tavoin sisältöön on perehdyttävä. Eikä testaus jää pelkästään em. tekniikoiden toiminnan testaamiseen. Sisältö on pääasiassa.

Sisällön testaus

Auditoitavien palveluiden sisältö ja käytettävyys tutkitaan aina teknisen saavutettavuuden lisäksi myös kognitiivisen saavutettavuuden näkökulmasta; onko sisältö loogista ja teksti ymmärrettävää, onko linkit hyvin muotoiltu, sivuston visuaalinen ilme, otsikkorakenteen oikeellisuus, navigaation toiminta ja … Listaa voisi jatkaa ja jatkaa.

Mitä kaikkea sivustolta tutkitaan?

Miten ihmeessä ehdimme sitten testata kokonaiset, isot sivustot? Koska jokaista sivua ei testata.  Sivustosta ei ole tarpeen eikä mahdollista testata joka ainoaa yksittäistä sivua. Sensijaan systematiikka ja toiminnallisuudet testataan.

Ennen auditoinnin aloittamista kohteeseen tutustutaan ennalta ja sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa miltä osin sivusto tutkitaan, jotta auditoinnin kohteeksi valikoituu sivuston tekniikan ja sisällön osalta kaikki olennaiset toiminnot ja tekniikat. Saavutettavuuden puutteet ovat usein systemaattisia ja kun löydät yhden, niin sama virhe toistuu saman sivuston muissa kyseistä tekniikkaa käyttävissä osissa. Ja sama päinvastoin.

Mutta kuten edeltävistä listoista tekniikasta, laitteista ja sisällöistä voi päätellä, ei pienikään saavutettavuustestaus ole tunnin tai parin juttu. Jos joku väittää siinä ajassa testaavansa saavutettavuuden, hän valehtelee tai jättää suurimman osan tekemättä. Minäkin voisin luvata puolen päivän työllä testata sivuston ja kirjoittaa raportin, jos vain katsoisin mitä Google Chromen Lighthouse ilmoittaa havainneensa ja kirjoitan sen raportiksi. Tosin sellaisen testauksen arvo on lähellä nollaa.

Kuka sitten testaa ja mitä?

Meillä Corelliassa saavutettavuustestaukset ovat aina yhteistyössä tehtyjä usean asiantuntijan projekteja. Minä, teknisenä saavutettavuusasiantuntijana käyn läpi sivuston sekä näköaistin avulla ja tutkin selaimesta sen saaman koodin oikeellisuutta ja palvelun toimintaa. Kohteena kognitiivinen saavutettavuus ja yleinen käyttökokemus ja käytettävyys sekä tietenkin tekniikka ja oikein tuotettu HTML .

Virpi, joka on itse näkövammainen erittäin kokenut saavutettavuus asiantuntija suorittaa kaiken avustavia tekniikoita edellyttävän testauksen ja toki myös samalla tavoin kognitiivisen saavutettavuuden ja yleisen käytettävyyden. Virpi taasen tekee testauksen yhdessä Hannun kanssa, joka myöskin kokeneena saavutettavuustestaajana tekee omat havaintonsa ja samalla varmistaa, että Virpiltä ei näkövammansa vuoksi jää mitään osaa havaitsematta, mikäli avustavat tekniikat eivät toimi oikein testauksen kohteessa.

Ja mitä tällaisesta testauksesta sitten seuraa?

No, yleisesti ottaen voisi sanoa, että pitkä raportti. Ellei sivusto ole vast’ikään valmistunut ja saavutettavuusmielessä kehitetty, niin raporttiin kertyy havaintoja enemmän kuin uskaltaisi odottaa. Ja vaikka sivusto olisi kuinka uusi ja hyvin tehty niin aina niissä on parannettavaa.

Raportin perusteella voi laatia korjaussuunnitelman ja laittaa palvelunsa ihan viimeisen päälle kuntoon. Ja tietenkin laatia saavutettavuusselosteen (jonka voimme myös niin sovittaessa laatia).

Miksi kirjoitan aiheesta?

Muutamastakin syystä.  Haluan hieman avata aihetta ja kertoa mitä testauksiin liittyy. Teemme saavutettavuustestauksia ja usein asiakkaille on epäselvää mitä testauksessa tehdään. Tai miksi siihen näyttää kuluvan sen verran aikaa, kun arvioimme. Tai miksi testaus maksaa sen minkä maksaa. Toivottavasti tämä kirjoitus avaa hieman sitä mitä teemme ja auttaa myös laittamaan mittakaavaan testaukseen tarvittavaa työmäärää.

Testaus on työlästä ja aikaavievää.

Jos saavutettavuustestus on ajankohtaista tai tarpeen, niin kysy vaan rohkeasti lisää. Kerron kyllä lisää.

 

Kari Selovuo

Kari Selovuo

Kari on Corellian saavutettavuus ja web-tekniikoiden asiantuntija. Karin kiinnostuksen ja koulutusten aiheina on mm. Verkon tekniikat (HTML, CSS ja JavaScript), WordPress julkaisujärjestelmä ja sen käyttö, websuunnittelu, käytettävyys ja saavutettavuus verkossa.

Kari on IAAP (International Association of Accessibility Professionals) jäsen ja sertifioitunut saavutettavuusasiantuntija CPWA (CPACC + WAS)

This Post Has 0 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *