Euroopan unionin esteettömyysdirektiivi edistää kaikkien mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Direktiivi vaatii, että viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi. Tämä tulee vaikuttamaan myös Suomen lainsäädäntöön ja siten myös yhä useampaan toimijaan. Suurella todennäköisyydellä myös sinuun!
Esteettömyydellä on perinteisesti tarkoitettu fyysisen maailman; rakennetun ympäristön ja esineiden saavutettavuutta ja käytön esteettömyyttä. Saavutettavuudella tarkoitetaan käytännössä digitaalisen maailman esteettömyyttä, ei esimerkiksi esineiden. Esteettömyysdirektiivi kuitenkin hämärtää tätä jaottelua. Direktiivi nimittäin vaikuttaa sekä rakennettuun ympäristöön että esineisiin mutta myös digitaalisiin palveluihin.
Saavutettavuusdirektiivin vaikutus tuli kuin talvi suomalaiselle autoilijalle – pääsi yllättämään. Kun laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuli voimaan ja pitkät siirtymäajatkin menivät ohi, jäivät monet lain velvoittamat toimijat ”kiinni housut kintuissa”. Osalla ne on vieläkin eikä saavutettavuutta olla saatu sille tasolle kuin pitäisi. Uusien digipalvelujen tuotannossa tehdään edelleen hölmöjä virheitä, ikään kuin mitään ei olisi opittu.
Saavutettavuusdirektiivin ja sitä kautta lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittama kohderyhmä on julkinen sektori tietyin poikkeuksin. Yksityiset toimijat ovat voineet edelleen olla aiheesta välinpitämättömiä ja elää kuin huomista ei olisikaan. Mutta huominen tulee ja sen mukana velvoitteita.
Luulitko, että saavutettavuus olisi jo jotenkin taputeltu ja valmista. Ettei saavutettavuus olisi enää ajankohtaista, kun suurin kohu lain siirtymäaikojen päättymisestä on jo takanapäin?
Ei ole, nyt se vasta alkaa!
Tiivistetysti ja asiaa yksinkertaistaen voi sanoa, että esteettömyysdirektiivi tuo monelle yksityisen sektorin toimijalle samat saavutettavuusvelvoitteet, joita on jo on julkisella sektorilla.
Mitä esteettömyysdirektiivi koskee?
Esteettömyysdirektiivi velvoittaa julkisen hallinnon organisaatioita sekä yksityistä sektoria niiltä osin kuin ne tarjoavat direktiivin alaan kuuluva tuotetta tai palvelua. Tuotteiden ja palveluiden esimerkkilistausta voi käyttää ennakoimaan omaa tilannettaan. Aiheesta voi lukea lisää Sosiaali- ja terveysministeriön sivustolta – esteettömyysdirektiivi (https://stm.fi/esteettomyysdirektiivi)
Direktiivi koskee mm. seuraavia tuotteita:
- tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät
- itsepalvelupäätteet (maksupäätteet ja lippuautomaatit)
- älypuhelimet
- audiovisuaalisen median palveluihin käytettävät laitteet
- e-kirjojen lukulaitteet
Direktiivi koskee myös mm. seuraavia palveluita:
- tietoliikenne ja viestipalvelut
- liikenteeseen liittyvät palvelut kuten verkkosivustot ja mobiilisovellukset
- kuluttajien pankkipalvelut
- e-kirjat ja niiden käyttämiseen tarvittavat ohjelmistot
- verkkokaupat
Mitä esteettömyys on em. palveluissa?
Digitaalisten palvelujen osalta esteettömyys tarkoittaa samaa kuin saavutettavuus!
Esteettömyysdirektiivi vain asettaa ne (tutut) saavutettavuuden vaatimukset koskemaan myös muita kuin julkisen sektorin toimijoita. Eli Saavutettavuuden merkitys vain kasvaa.
Esimerkkilistaa lukiessa huomaan heti, että mukana on paljon yksityisten yritysten tuottamia palveluita ja esimerkiksi verkkokaupat kuuluvat direktiivin piiriin. On siis aika alkaa valmistautua tulevaan.
Milloin direktiivin vaikutus alkaa – aikataulu?
Fiksua olisi alkaa valmistautua jo nyt ettei käy kuten saavutettavuuden kanssa.
Direktiivin toteuttamiseksi tarvitaan muutoksia myös Suomen lainsäädäntöön. Direktiiviä toteuttava laki on luonnosvaiheessa ja lausuntokierros on ohi. Lausunnot tuli toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 1.2.2022.
Lain tulee olla voimassa 28.6.2022 ja soveltaminen alkaa 28.6.2025.
Aikaa näyttää siis vielä olevan mutta tälleen kypsään ikään ehtineenä osaan jo kertoa, että tuo aika tulee kulumaan nopeasti. Ja työtä on paljon. Verkkosivustojen, digipalvelujen, mobiilisovellukset tai verkkokauppojen muokkaamien lain vaatimusten mukaisiksi ottaa tyypillisiesti aina kaksiverroin aikaa siihen mitä arvioidaan. Varsinkin kun arvioinnin suorittavat muut kuin ne, jotka työn tekevät.
Eli, jos saavutettavuus asiat eivät vielä ole hallussa, niin nyt olisi vielä tilaisuus ottaa ne haltuun ajoissa. Saavutettavuuden merkitys ei ole mihinkään vähenemässä vaan päinvastoin. Tarve ja vaikutus vain kasvavat.
Ja ellei lain velvoite osu kohdalle, kannattaa muistaa, että saavutettavuuden hyödyt eivät tarvitse lakia toimiakseen. Saavutettavilla toteutuksilla on kiistattomia hyötyjä tekniikan ja sisällön ylläpidon sekä hakukoneissa löydettävyyden suhteen. Ja turhaa tästä olisi kirjoitella ellen jotenkin pystyisi aiheessa auttamaan. Tutustu Corellian saavutettavuus koulutuksiin ja palveluihin. Teemme sekä saavutettavuusauditointeja että konsultointia ja koulutusta.
Ollaanhan reippaita ja valmistaudutaan tällä kertaa ajoissa eikä vasta sitten kun laki ”yllättää”.