Microsoft Azure, eli yksi useista julkipilvipalveluista Microsoftin tarjoamasta, tuli viime vuoden alussa kypsään kymmenen vuoden ikään. Pitkä matka on kuljettu, ja viimeisen parin vuoden aikana uusia ominaisuuksia on tupsahdellut lähes viikoittain tarjolle.
Puhuessani tapahtumissa ja tilaisuuksissa Azuresta, kerron olleeni Azure-asiantuntija suunnilleen vuonna 2010, kun palveluita Azuressa oli pyöreästi viisi. Sittemmin – ja hieman laskentatavan mukaan – palveluiden kirjo on leventynyt noin 200 palveluun. Toki useat näistä palveluista, vaikka Azure Functions (jolla voidaan ajaa näppärästi pieniä funktiomaisia koodinpätkiä ilman omaa palvelinfraa, eli Serverless-mallilla) jakavat paljon yhtenäisiä ominaisuuksia jonkin toisen palvelun kanssa. Oppimalla yhden osan, osaakin jo aika paljon – eikä kaikkien palveluiden kyvykkyyksiä tarvitse ulkoa opetella, koska päivityksiä tulee niin tiuhaan.
Minulla on tapana opetella uusia Azure-palveluita lataamalla kaikki dokumentaatio valitusta palvelusta kerralla. Siihen erityisen kätevä keino on navigoida docs.microsoft.com > Documentation, ja valittuani palvelun, voin sivun vasemmasta alareunasta ladata sisällön PDF-tiedostona. Tämän PDF:n voin heittää lukulaitteelle, ja silmäillä massiivista määrää tietoa melko elegantisti ja nopeasti. Kaikkea ei toki tarvitse tankata tai lukea, mutta kun ymmärtää kokonaiskuvan, on helpompi ottaa yksityiskohdat haltuun.
Mihin Azure on sitten menossa vuoden 2021 aikana? Eteenpäin, totta kai
Ruotsiin avautuu tämän vuoden aikana Azure-datacenter – tai regioona, eli vikasietoinen kokoelma datakeskuksia. Tarkempaa aikataulua ei vielä ole tiedossa. Sen lisäksi Tanskaan avautuu myös Azure-datacenter. Mielenkiintoista tässä juutinmaan projektissa on se, että Microsoft kommittoituu samalla koulimaan tai kouluttamaan yli 200 000 tanskalaista pilviratkaisuihin vuoteen 2024 mennessä. Tanskan aikataulusta ei vielä hiiskuttu myöskään tarkempia, mutta oma veikkaukseni on, että se tapahtuu vasta 2021 jälkeen.
Tähän asti lähimmät Azure-konesalit ovat olleet Hollannissa (West Europe-regioona) ja Irlannissa (North Europe-regioona). Jahka sähköt saadaan Ruotsin puolelle kytkettyä, onko tarpeen migroida palvelut esimerkiksi West Europesta tähän uuteen regioonaan? En ole aivan varma. Yksi syy on se, että migraatiot ovat työläitä, ja jonkinlainen mitattava hyöty pitäisi pystyä todentamaan ennen operaatioon ryhtymistä.
Peruspalvelut Azuressa, kuten virtuaalipalvelimet, storage, verkot, identiteettipalvelut ja vastaavat ovat jo hyvin vakiinnuttaneet paikkansa. Uudistuksia on tuloillaan mutta niinkin tylsä aihe kuin levypinta ei koe suurta renovaatiota vuoden 2021 aikana, vaan jatkaa varmaan kulkuaan peruspilarina useimmille arkkitehtuureille. Sen sijaan toimialakohtaiset ratkaisut – kuten vaikkapa Azure Maps-kartta- ja paikannuspalvelut – kehittyvät voimakkaasti tämän vuoden aikana.
Erilaiset tekoälypalvelut eivät välttämättä ota järkyttäviä harppauksia, mutta kehittyvät samalla helpommin ymmärrettäväksi ja käyttöönotettavaksi. Tästä mainiona esimerkkinä joulukuussa 2020 päivittynyt Lobe, jonka avulla kuka tahansa voi helposti rakentaa koneoppimisen malleja omista kuvista.
Klassiset peruspalvelut On-Premises-ympäristöistä ovat siirtyneet jo vahvasti verkkoon. Universal Print-palvelu kypsyy 2021 aikana varteenotettavaksi vaihtoehdoksi korvaamaan toimiston tulostinpalvelimen ja tulostinjonojen hallinnan. Odotettavasti on, että tulostinvalmistajat tuovat myös natiivituen Universal Printille. Samalla esimerkiksi palvelinten ja työasemien käyttöjärjestelmien imaget on helpompi standardoida Azure Image Builderilla, joka on vielä tässä vaiheessa preview-tilassa.
Datan ja tiedon hallintaan on jo runsaasti palveluita, joista tilanteeseen voi valita arkkitehtuuriin ja tarpeeseen sopivimman. Cosmos DB ja Azure SQL pitävät jatkossakin pintansa joustavuutensa ja jouhean hinnoittelumallin avulla. Samalla perinteisen SQL Serverin tarve vähenee yleisellä tasolla, kun PaaS-pohjaiset palvelut mahdollistavat pitkälti samat kyvykkyydet pilvialustalla.
Seuraan myös vuoden aikana erityisellä mielenkiinnolla GitHubin palveluiden kehittymistä, erityisesti viime vuoden loppupuolella lanseeratun Codespaces-palvelun osalta. Codespacesin avulla voidaan ripeästi luoda työympäristö sovelluskehittäjille pilveen. Azure DevOps (ent. Visual Studio Online, aiemmin tunnettiin myös nimillä Team Foundation Services/Team Foundation Server/Visual SourceSafe) on jo vakiinnuttanut paikkansa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana – mutta en silti saata olla pohtimatta, minkälaisilla kriteereillä organisaatioiden olisi tarpeen hyödyntää GitHubin vastaavia lähdekoodin hallinta- ja deployment-ominaisuuksia. Tämän vuoden aikana kerätyt kokemukset viitoittavat varmasti tietä tarkemmin.
Unohtamatta hybridiratkaisuja, Azure Stack-tuoteperheen lukuisat variantit ja palvelut leviävät laajemmin käyttöön. Siinä missä osa organisaatioista on ehkä siirtynyt täysin pilvipalveluihin, on monissa ympäristöissä yhä tarpeen hallita On-Premises ja Edge-verkkoja tehokkaammin. Samalla palveluiden dynaaminen siirtely eri ympäristöjen välillä korostuu – ja siihen Azure Arc on jo laittanut viitosvaihdetta sisään viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Loppuyhteenvetona voisi todeta, että Azure kehittyy kiihtyvällä tahdilla. Osin tämä johtuu siitä, että Azuren käyttö kasvaa, ja sitä myöten investointeja on järkevää lisätä palveluiden kehittämiseen. Tästä ei kannata hämmentyä, vaan keskittyä omaan tavoitteeseen – perusosaamisen lisäksi omalle organisaatiolle oleelliset palvelut on hyvä ottaa haltuun, ja siinä sivussa voi vilkuilla uusia ja mielenkiintoisia ominaisuuksia.
Jussi Roine
Partner, Microsoft Certified Trainer, Azure Solutions Architect Expert
Jussi on jo 20 vuoden ajan kouluttanut ja konsultoinut asiakkaita haastavissa pilvi- ja hybriditoteutuksissa Azuren ja Microsoft 365:n kanssa. Aiemmin mm. Microsoftilla ja Sulavalla työskennelleellä, Jussilla on laaja ja syvällinen kokemus erityisesti Azure-arkkitehtuureista ja ratkaisuista