Corellialla on uusi osoite! Löydät meidät syyskuun alusta lähtien osoitteesta Kalevankatu 9, 00100 Helsinki, Hotelli Tornin kanssa samassa korttelissa. 

Tiedustelut myynti@corellia.fi tai 040 7070 202

 

Vieraskynä: Industry of things

Kotiimme ilmestyi muutama kuukausi sitten pieni tuhnuttava nyytti, toinen rakas poikamme. Unettomien öiden tultua jälleen tutuiksi minulla on ollut ”aikaa” miettiä, että mitäköhän näistä nassikoista oikein kasvaa: mitä he tulevat tekemään työkseen? On mielenkiintoista pohtia, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan, kuten mitkä ammatit poistuvat ja mitä uusia syntyy. Nämä ovat isoja kysymyksiä jokaisella teollisuuden alalla, mutta nyt ajattelin pohtia kysymystä printtiteollisuuden ympärillä.

Printin osalta tuotanto robotisoituu ainakin osittain ja digitaalinen tekniikka – mustesuihku etunenässä – ottaa ison roolin. Isompi kysymys on kuitenkin: mihin suuntaan menee printin arvostus. Se liittyy kysymykseen: kiinnostaako printti enää nuoria? No, printtituotteillehan on povattu sukupuuttoa ties kenenkin futurologin mukaan, mutta pidelkääpäs hevosianne. Sivuston printisbig.com mukaan printtiteollisuus on 640 miljardin dollarin bisnes. Se on 18 kertaa isompi kuin peliteollisuus ja 200 miljardia dollaria isompi kuin autoteollisuus. Totta toki on, että monet printtituotteet, kuten luettelot, tietosanakirjat ja sanomalehdet, menettävät merkitystään tai katoavat lähes kokonaan. Mutta aika paljon uutta mielenkiintoista on tulossa tilalle.
Uskoisin, että nuoria tulee innostamaan printin renessanssi esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa. Mustesuihkutulostus tulee nimittäin ryminällä vaatteisiin ja sisustustuotteisiin. Mustesuihku on kova juttu myös keramiikkateollisuudessa. Ehkä nuorta opiskelijaa kiehtoo myös crossmedia eli onlinen ja fyysisen printtituotteen yhteistyö esimerkiksi kohdennetussa monikanavamarkkinoinnissa. Tai painetun ja sähköisen julkaisun yhteistyö. Sitten ovat vielä augmented reality, painettu elektroniikka ja 3d-tulostus. Printtiä tuodaankin jatkuvasti alueille, joilla sillä ei aiemmin ole ollut juurikaan roolia. Tämän kaiken uuden omaksuminen vaatii tietysti pätevää koulutusta.
Printin etuna on sen fyysisyys – on jotain käsin kosketeltavaa maailmassa, jossa bitit ovat ottamassa ihmisissä vallan. Nyt hypetetään paljon Internet of Things -termiä, jolla tarkoitetaan internet-verkon ujuttautumisesta kaikkialle. Myös printti ujuttautuu uusille alueille. Voisiko printistä puhua termillä Industry of Things? Olisiko siinä sopivasti fyysistä vetovoimaa myös seuraavalle sukupolvelle?

Jarkko Hakola Jarkko Hakola

Kirjoittaja on Print&Media-lehden kustantaja. Lisätietoa pmlehti.fi.